Vertaile. Ymmärrä. Valitse paremmin.1. Nimelliskorko – sovittu korko ilman inflaatiokorjausta
Nimelliskorko on esimerkiksi lainalle tai talletukselle ilmoitettu korko. Lainassa se kuvaa pääomasta perittävää korkoa, mutta ei yksin kaikkia luoton maksuja. Talletuksessa se kertoo korkotuotosta ennen ostovoiman muutoksen huomioimista.
Esimerkki: Jos 1 000 euron pääoma pysyy vuoden muuttumattomana ja vuotuinen korko on 5 %, yksinkertainen korkolaskelma antaa koroksi 50 euroa. Lyhentyvässä lainassa korkoa lasketaan kulloinkin jäljellä olevasta pääomasta; tämä esimerkki ei siis kuvaa tavallisen lyhennettävän lainan koko hintaa.
Tarkista: koskeeko prosentti koko vuotta, onko korko kiinteä vai vaihtuva ja mitä maksuja peritään sen lisäksi. Lainan kulujen vertailussa tarvitset myös todellisen vuosikoron.
Lähde: EKP: nimellis- ja reaalikorko.
2. Reaalikorko – korko suhteessa ostovoimaan
Reaalikorko huomioi inflaation. Sen avulla tarkastellaan, miten rahan ostovoima muuttuu korkotuoton tai lainan koron rinnalla. Karkea arvio saadaan vähentämällä nimelliskorosta saman ajanjakson inflaatio.
Esimerkki: Kun vuotuinen talletuskorko on 3 % ja hintojen nousu 2 %, reaalikorko on likimäärin 1 %. Täsmällisempi lasku samoilla vuosioletuksilla on (1,03 / 1,02 − 1) × 100 ≈ 0,98 %. Esimerkki ei huomioi veroja eikä tilikuluja.
Tarkista: verrataanko toteutunutta vai odotettua inflaatiota, ja ovatko jaksot samat. Negatiivinen reaalikorko voi heikentää säästöjen ostovoimaa, vaikka tilin euromääräinen saldo kasvaisi.
Lähde: EKP: nimellis- ja reaalikorko. Laskuesimerkki on tämän oppaan havainnollistus.
3. Viitekorko – sopimuksen koron vertailuperusta
Viitekorko on korkoperusta, johon esimerkiksi vaihtuvakorkoisen lainan korko sidotaan. Euribor ja pankkien prime-korot ovat esimerkkejä. Sopimus määrittää käytettävän koron ja sen, milloin uusi arvo otetaan lainassa käyttöön.
Esimerkki: Jos sopimuksen viitekorko on tarkistuksessa 2,5 % ja marginaali 0,7 prosenttiyksikköä, näiden summa on 3,2 %. Esimerkki olettaa, ettei laskentaan vaikuta korkolattia, korkokatto tai muu erityisehto. Päivittäinen markkinamuutos ei automaattisesti muuta lainan korkoa samana päivänä.
Tarkista: viitekoron nimi, korkojakso ja seuraava tarkistuspäivä. Korkolain mukainen viitekorko on eri käsite kuin lainasopimuksen Euribor; sitä käytetään muun muassa lakisääteisten viivästyskorkojen perustana.
Tutustu Euriboriin · Lue prime-koroista
Lähteet: KKV: Asuntolaina ja Suomen Pankki: korkotilastojen kuvaus.
4. Marginaalikorko – viitekoron päälle sovittu osuus
Marginaali on lainasopimuksessa sovittu korko-osuus, joka lisätään viitekorkoon. Se ei yksin ole lainan kokonaiskorko eikä sisällä kaikkia lainan muita maksuja. Marginaali ja viitekorko kannattaa merkitä vertailussa eri kohtiin.
Esimerkki: Jos kahden lainan viitekorko on sama 3 % ja marginaalit 0,6 sekä 0,9 prosenttiyksikköä, nimelliskorot ovat vastaavasti 3,6 % ja 3,9 %. Muuttumattomalla 10 000 euron pääomalla ero vastaisi yksinkertaisessa vuosilaskussa 30 euroa ennen muita maksuja. Lyhennykset muuttavat euromääräistä eroa.
Tarkista: vertaatko samanlaista viitekorkoa ja korkosuojausta. Pienempi marginaali ei yksin ratkaise kokonaiskuluja, jos esimerkiksi avaus- tai kuukausimaksut eroavat.
Lähde: KKV: Asuntolaina. Luvut ovat havainnollistavia oletuksia.
5. Ohjauskorko – keskuspankin rahapolitiikan väline
Ohjauskoroilla keskuspankki vaikuttaa rahoituksen ehtoihin ja talouden hintakehitykseen. Euroalueella EKP päättää talletuskorosta, perusrahoitusoperaatioiden korosta ja maksuvalmiusluoton korosta. Nämä ovat eri korkoja, vaikka uutisissa puhuttaisiin yleisesti ohjauskorosta.
Esimerkki: Uutinen ohjauskoron laskusta ei tarkoita, että oman lainan korko laskee heti saman verran. Vaikutus välittyy markkinoiden kautta, ja lainassa muutos riippuu viitekorosta sekä sopimuksen tarkistusajankohdasta.
Tarkista: mitä EKP:n korkoa uutinen koskee ja milloin päätös tulee voimaan. EKP:n talletuskorko koskee pankkien talletuksia eurojärjestelmässä, ei suoraan kuluttajan säästötilin korkoa.
6. Peruskorko – erikseen vahvistettava hallinnollinen korko
Suomen peruskorko on valtiovarainministeriön puoleksi kalenterivuodeksi kerrallaan vahvistama korko. Se on oma korkokäsitteensä: sitä ei pidä sekoittaa EKP:n ohjauskorkoon, pankin prime-korkoon tai korkolain mukaiseen viitekorkoon.
Esimerkki: Jos asiakirjassa viitataan peruskorkoon, selvitä ensin kyseiseen ajanjaksoon sovellettava peruskorko. Pelkkä lähdesivun uusin luku ei välttämättä sovi aiempaa ajanjaksoa koskevaan laskelmaan. Euriborin arvoa ei voi käyttää sen korvikkeena.
Tarkista: asiakirjan tarkka korkoehto, koron voimassaoloaika ja mahdollinen lisäprosentti. Verotuksessa ja muissa erityistilanteissa laskentaan voi liittyä omia sääntöjä; peruskoron tunteminen ei yksin ratkaise sovellettavaa korkoa.
Lähteet: Suomen Pankki: korkotilastojen kuvaus ja Verohallinto: Peruskorko ja viitekorko verotuksessa.
7. Todellinen vuosikorko – korko ja luottokulut samassa luvussa
Todellinen vuosikorko esittää luoton koron ja laskennassa huomioon otettavat luottokustannukset vuositasoisena prosenttina. Se auttaa vertailemaan lainojen hintaa pelkkää nimelliskorkoa laajemmin. Maksujen ja takaisinmaksun ajankohdat vaikuttavat laskelmaan.
Esimerkki: Kaksi saman suuruista ja samalla aikataululla maksettavaa lainaa voi käyttää samaa nimelliskorkoa. Jos vain toisessa on 5 euron kuukausimaksu, sen kustannus on suurempi. Maksu tekee vuodessa 60 euroa, mutta todellista vuosikorkoa ei lasketa vain lisäämällä tätä summaa nimelliskorkoon.
Tarkista: että lainasumma, maksuaika ja käyttöoletukset vastaavat toisiaan. Katso myös takaisin maksettava kokonaismäärä euroina. Sivustomme lainalaskuri havainnollistaa kuukausieriä ja kuluja, mutta ei laske lakisääteistä todellista vuosikorkoa.
Kokeile havainnollistavaa lainalaskuria
Lähde: KKV: Luoton hinta.
8. Viivästyskorko – myöhästyneen maksun korko
Viivästyskorkoa voi kertyä erääntyneelle, maksamatta olevalle velalle. Se on eri asia kuin lainan tavallinen korko tai maksumuistutuksen ja perinnän kulut. Sovellettava korko ja kertymisen alkaminen riippuvat saatavasta ja sitä koskevista säännöistä.
Esimerkki: Kuvitteellisella 8 prosentin vuosikorolla 500 euron maksun 30 päivän viive tuottaisi 365 päivän laskentaoletuksella noin 3,29 euroa korkoa: 500 × 0,08 × 30 / 365. Tämä ei ole voimassa olevan viivästyskoron ilmoitus eikä yksittäisen laskun maksuohje.
Tarkista: velan peruste, eräpäivä, laskentajakso ja sovellettava korko. Kuluttajasaatavan, kaupallisen sopimuksen ja veron viivästyskorko eivät välttämättä ole samat. Jos maksu ei onnistu ajallaan, ota yhteys laskuttajaan maksujärjestelyn selvittämiseksi.
Lähteet: KKV: Maksaminen ja laskutus ja Verohallinto: Viivästyskorko.
Näin tunnistat oikean korkoluvun
- Lue koron nimi ja käyttötarkoitus.
- Tarkista ajanjakso sekä sopimuksen tai lähteen päivämäärä.
- Erota korkoprosentti muista maksuista ja huomioi laskelman oletukset.
- Vertaa lainatarjouksia samoilla summilla ja takaisinmaksuajoilla.